Saatteeksi

Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu sata vuotta yrittäjyydellä, työllä ja osaamisella. Kansakunta on noussut yhdessä vuosisadassa köyhyydestä menestyväksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Vuonna 2018 ilmestyneessä tutkimuksessa Suomi nimettiin maailman onnellisimmaksi maaksi. Perusasioiden ollessa kunnossa on varmasti helpompaa kokea onnellisuutta. Elinkeinoelämä haluaa rakentaa jatkossakin sellaista Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä.

Samaan aikaan elämme suuressa murroksessa. Suomi muuttuu hiljalleen tee-se-itse -yhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. Työn luonne muuttuu. Kerran opittua pitää päivittää useammin. Palkkatyö ja yrittäjyys, itsensä työllistäminen ja freelancetoiminta vaihtelevat, lomittuvat ja limittyvät. Aika ja paikka menettävät merkitystään, elämää eletään ja työtä tehdään rajattomammin. Samalla puretaan sellaisia vanhoja sääntöjä, jotka hankaloittavat elämää, työtä ja tuotantoa.

Yhteistyö ja vapaakauppa ovat vastatuulessa. Isot maat ja taloudet haluavat muuttaa sääntöjä edukseen. Protektionismi ei kuitenkaan luo vaurautta, ja tämän vuoksi Suomen tulee jatkossakin toimia EU:ssa aktiivisesti edistämässä vapaakauppaa. Jatkuva kilpailu globaalissa maailmassa on kuitenkin tosiasia. Siksi on tärkeää, ettei suomalaisen elinkeinoelämän kustannuksia lisätä.

Tulevaisuuden työn Suomessa pitää olla sellaista, joka luo eniten uutta, jalostaa raaka-aineet pisimmälle ja tuottaa korkeimman arvon. Tällaista korkean lisäarvon työtä voi tehdä vain todellinen osaaja. Yritykset kaikilta toimialoilta raportoivat, että niillä on tarvetta osaaville tekijöille enemmän kuin tekijöitä löytyy. Osaamispulaan tulee löytää ratkaisut, jotta onnistumme hyvään alkuun lähteneessä kasvukaudessa.

Uusimpien ennusteiden mukaan julkinen velkaantuminen päättyy ensi vaalikaudella. Pitkän aikavälin kestävyysvaje on silti merkittävä: Suomi ikääntyy Euroopan nopeimmin, ja syntyvyys on rajussa laskussa. Ikäsidonnaiset menot kasvavat voimakkaasti 2020-luvun lopulta lähtien. Tarvitaan sekä fiksua maahanmuuttopolitiikkaa että lapsi- ja perheystävällisiä toimia, joilla tämä kehitys käännetään. Tehokkaimmat tavat kestävyysvajeen hoitoon ovat työllisyysasteen nousu ja julkisrahoitteisten palveluiden tuottavuuden parantaminen.

EK:n vaaliohjelmalla tavoitellaan työllisyyden huomattavaa paranemista ja siten liikkumavaraa julkiseen talouteen. Meidän on pidettävä huoli siitä, että hyvinvointimme rakentuu jatkossakin vahvoille perustuksille. Yhteiskuntamallimme menestymisen ehdoton edellytys on vakaa talous ja korkea työllisyys. Työllisyysastetavoitteeksi asetamme yli 75 % työllisyyden vuoteen 2023 mennessä. Paremman työllisyyden vaikutus julkiseen talouteen on noin kaksi miljardia euroa.

Seuraavan sadan vuoden tarinaa rakennetaan jo. Millaisen kertomuksen Suomen tarvitsemme, jotta jokainen meistä voi sen puitteissa menestyä? Kysymys on tärkeä, koska uusi on mahdollisuus. Se on mahdollisuus valjastaa hyvä meissä kaikissa. Sillä muutos on jo tapahtunut ihmisen pään sisällä. Uuden ajan työelämässä, yhtenäisyyden murtuessa, ihminen kirjoittaa oman tarinansa. Tuetaan tätä mahdollisuutta. Vapautetaan ihmiset.

Nimittäin ihminen on Suomen tärkein menestystekijä.

Jyri Häkämies

 

Jaa tämä sisältö
Jaa tämä sisältö